Venäläismatkailijoista virtaa Suomen talouteen

Venäläiset tekivät vuonna 2008 Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen yli kaksi miljoonaa matkaa, kun rekka-autojen kuljettajia ei huomioida. Matkoista lähes puolet oli yksityisiä ostosmatkoja. Lähes kolmannes näistä matkoista - noin 650 000 matkaa - suuntautui Lappeenrantaan, joka on merkittävin venäläisten ostosmatkakohde Suomessa.

Venäläiset matkailijat lisäävät Lappeenrannan liikkeissä asioivien asiakkaiden määrää keskimäärin 1900 hengellä päivittäin. Tämä on kolme prosenttia kaupungin väestöstä, mutta huomattavasti suurempi osa Lappeenrannassa käytetystä rahamäärästä.

Venäläiset käyttivät Lappeenrannassa vuonna 2008 tavaroiden ja palveluiden hankintaan noin 160 miljoonaa euroa, mikä on noin 15 % kaupungin väestön kulutusmenoihin käyttämästä rahamäärästä. Tavaraostoihin venäläiset käyttivät vuonna 2008 noin 152 miljoonaa euroa, joka on noin 28 % lappeenrannan väestön tavaraostoihin käyttämästä rahamäärästä. Rajan takaa tulevalla ostovoimalla on siis kaupungille erittäin suuri merkitys.

Venäläiset käyttivät vuonna 2008 Suomen-matkoillaan kaiken kaikkiaan 360 miljoonaa euroa tavarahankintoihin sekä 140 miljoonaa palveluihin. Venäläismatkailijoiden taloudellinen merkitys Suomelle onkin erityisesti ostosmatkailun johdosta erittäin suuri.

Matkailu Suomeen jatkuu vilkkaana

Venäjän tilastoviraston (Rosstat) mukaan venäläisten reaalitulojen nousu pysähtyi marraskuussa 2008 ja tulot kääntyivät laskuun alkuvuoden 2009 aikana. Tämä heikentää venäläisten ostovoimaa ja mahdollisuuksia käyttää rahaa vapaa-ajan viettoon. Keskipalkka Venäjällä on tällä hetkellä vain noin 15 200 ruplaa (noin 340 euroa) kuukaudessa ja TAK Rajatutkimuksen mukaan vuonna 2008 Suomeen matkustavista venäläisistäkin vain runsaalla kolmanneksella perheen kokonaistulot ylittävät 1200 euroa kuukaudessa.

Vaikka finanssikriisi ja taloudellinen taantuma vaikuttavatkin Venäjällä sekä yritysten että yksityishenkilöiden taloudelliseen asemaan heikentäen työllisyyttä ja väestön ostovoimaa, voidaan venäläisten matkailun Suomeen odottaa säilyvän tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Vuoden 1998 elokuun lopussa tapahtunut ruplan arvon romahdus, jolloin ruplan eurokurssi putosi lyhyessä ajassa neljännekseen aiemmasta arvostaan, vähensi venäläisten matkustamista Suomeen vain muutaman kuukauden ajan. Vuonna 1999 venäläisten matkustaminen Suomeen kääntyi jälleen nousuun ja on paria hiljaisempaa kasvun vuotta lukuun ottamatta lisääntynyt 10 – 15 %:n vuosittain.

Sunnuntaiaukiolot ja venäläisten matkailu

Koska valtaosa ostosmatkalaisista on yksityisiä ostosmatkoja vapaa-ajallaan tekeviä Pietarissa ja rajan lähialueilla asuvia venäläisiä, matkat pyritään ajoittamaan viikonloppuihin tai arki-iltoihin. Ruuhkat raja-asemilla asettavat omat rajoitteensa matkustamiselle. Tämän vuoksi kauppojen aukioloajoilla on venäläisille ostosmatkalaisille suuri merkitys.

TAK Rajatutkimuksessa 2008 kysymykseen: ’Mikä oli pahin kokemanne pettymys Suomessa tällä matkallanne?’ vastanneista joka kuudes mainitsi spontaanisti kauppojen aukioloajat. Sunnuntaina maasta poistuneista kysymykseen vastanneista yli puolet kritisoi kauppojen aukioloaikoja. Jos matkustaa Pietarista ostosmatkalle Suomeen useita tunteja ja kaupat ovatkin perille saavuttaessa kiinni, on pettymys suuri.

Kauppaliikkeet saivat lääninhallitusten poikkeusluvilla olla avoinna sunnuntaina 4.1.2009 Itä-Suomen läänissä, pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa sekä Lappeenrannassa, Imatralla ja Kotkassa.

Venäläisten uuden vuoden lomahan on 1.-5.1. ja joulu 7.1. Venäläisiä saapui Suomeen vuoden ensimmäisenä viikonloppuna selvästi edellisvuotta enemmän ja poistui maasta edellisvuotta vähemmän, mutta tämän yhden sunnuntain perusteella ei voida kuitenkaan vielä vetää pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä vapaiden sunnuntaiaukiolojen mahdollisista vaikutuksista venäläisten Suomen-matkailuun.

Viisumivapaus?

Suomessa on keskusteltu mahdollisen viisumivapauden vaikutuksista venäläisten Suomen-matkailuun. Viisumin hinnan ja sen hakuprosessin on arvioitu rajoittavan venäläisten matkustamista. Asia ei välttämättä ole näin yksiselitteinen.

Koska monikertaviisumi on saman hintainen kuin kertaviisumi, voidaan olettaa, että moni Suomeen matkustavista venäläisistä hankkii tämän vuoksi juuri monikertaviisumin. Kun monikertaviisumi on kerran hankittu, käytetään sitä todennäköisesti useammin kuin kerran. Mitä useammin viisumilla matkustetaan Suomeen tekemään edullisia ostoksia, sitä pienemmäksi muodostuu viisumikustannus matkaa kohden. Nämä seikat saattavat jopa lisätä venäläisten matkustamista.

Lisäksi on muistettava rajan lähialueilla aika-ajoin esiintyvät myymälä- ym. varkaudet. Viisumikäytäntö on hyvä tapa hillitä tällaisen rikollisuuden kasvua Suomen puolella, kun rikkomuksista kiinni jääneiltä voidaan evätä viisumin saanti.

Venäjänkielisen palvelun puute heikentää tyytyväisyyttä

TAK Rajatutkimuksessa vuonna 2008 runsas viidennes (22 %) vastasi kysymykseen: ’Mikä oli pahin pettymys Suomessa?’ venäjänkielisen palvelun puuttumisen. Moni Suomeen saapuva venäläismatkustaja ei osaa englantia saatikka suomea. Jo opasteiden lukeminen on heille vaikeaa ja varsinkin ensikertalaiset kokevat asioimisen Suomessa hankalaksi. Suomessa on vähän venäjänkielen osaajia ja kouluissa opiskellaan kieltä suhteessa tarpeeseen aivan liian vähän.

TAK Oy:n tammikuussa 2008 tekemän venäjän kielen asemaa kartoittavan Työnantajakyselyn perusteella joka toisella Itä- ja Kaakkois-Suomessa toimivalla kauppaliikkeellä on venäjän kieltä osaavan henkilökunnan tarvetta. Myös muilla toimialoilla kysyntä venäjän kieltä osaavista ammattilaisista on suuri. Suomessa tulisikin liittää venäjän kielen koulutusta ammatillisiin koulutusohjelmiin sekä tukea oppilaita peruskouluissa valitsemaan venäjän kieli vieraaksi kielekseen.